Matkailu on rakentanut Lappia sadan vuoden ajan hiljaisuudesta, hangesta ja revontulista. Kaivosteollisuus katsoo samaa maisemaa mineraalikarttana — ja mittaa sen vain siihen asti, mikä on louhittavissa.
Matkailu tarvitsee koskematonta maisemaa — sen ainoa raaka-aine on paikan olemus. Jokainen porokämppä, hiihtoladun hiljaisuus ja revontulikuva myydään sillä, että Lappi näyttää yhä Lapilta.
Kaivosteollisuus tarvitsee päinvastaista: maaperää joka avataan, vesistöä joka kestää valumat, ja lupaprosessin joka ei kysy paliskunnalta lupaa. Se ei ole rinnakkaiselo — se on nollasummapeli samasta neliökilometristä.
Ensimmäiset matkailijat saapuivat Lappiin 1800-luvun lopulla. Elinkeino nojaa paliskuntiin, luonnonrauhaan ja siihen että maisema pysyy.
Louhinta kestää muutamia vuosikymmeniä. Jäljelle jää avolouhos, sivukivikasat ja rikastushiekka-altaat — sadoiksi vuosiksi.
Suomen kaivosmineraalivero tuotti vuonna 2025 koko maassa 33 milj. € (Verohallinto 2.4.2026), josta valtiolle 13,2 milj. € ja kunnille 19,8 milj. €. Valtion talousarvio 2026 arvioi valtion osuudeksi 13 milj. €. Lapin kuntien suora mineraaliverokertymä (Kittilä, Sodankylä, Keminmaa) on arviolta 11 milj. € / vuosi.
Lapin matkailun kunnallis-, yhteisö- ja arvonlisäverokertymä oli vuonna 2023 293 milj. € (Lapin kauppakamari 30.1.2025). Kasvun ja arvonlisäverokorotuksen myötä 2026 arvio on noin 300–310 milj. € / vuosi.
Malli skaalaa verolajit lähtöarvoista: matkailun ALV, yhteisövero ja valmisteverot seuraavat kävijämäärää; kunnallisvero seuraa työllisyyttä; kiinteistövero reagoi hitaammin. Kaivoksissa mineraalivero ja yhteisövero skaalautuvat louhintavolyymin mukaan, kunnallisvero työllisyyden, kiinteistövero osittain investointien. Rojaltit maanomistajille (0,15 % malmin arvosta) ovat yksityisoikeudellisia maksuja eivätkä sisälly summiin. Lähtöarvot: Lapin kauppakamari 2023 (293 M€) ja Verohallinto 2025 (33 M€).
Palkki näyttää, mihin verotulojen kokonaispotti liikkuu, kun yksi oletus vaihtelee annetulla välillä ja muut pysyvät perusarvossaan (100 %). Nollaviiva keskellä on nykytila-arvio.
Oletus: matkailun verokertymä Lapille kasvaa nykyisestä ~293 M€:sta 1 000 M€:oon (skenaarion "matkailun kasvu 2040" mukainen). Kaivosten verokertymän nykytaso on n. 55 M€ (mineraalivero + kunnalle jäävät osuudet). Säädä alla, miten kaivosten kertymä moninkertaistuu, ja katso miten matkailun suhteellinen osuus verotuloista tippuu, vaikka absoluuttinen euromäärä pysyy samana.
| Skenaario | Kaivokset (M€) | Matkailu (M€) | Yhteensä | Matkailun osuus | Pudotus |
|---|---|---|---|---|---|
Nykytila Kaivosverot ~55 M€ | 55 | 1000 | 1055 | 94.8 % | — |
2× kaivos Kevitsan laajennus + Sakatti käyntiin | 110 | 1000 | 1110 | 90.1 % | −4.7 %-yks. |
5× kaivos Suurkaivosbuumi: Sokli + Hannukainen + Suhanko | 275 | 1000 | 1275 | 78.4 % | −16.4 %-yks. |
10× kaivos Maksimaalinen louhintaskenaario 2040 | 550 | 1000 | 1550 | 64.5 % | −30.3 %-yks. |
Matkailun euromääräinen verokertymä ei tässä vertailussa muutu — se pysyy miljardissa. Se, mitä pienenee, on matkailun suhteellinen painoarvo Lapin verokertymän jakautumassa. 10-kertainen kaivosskenaario laskisi matkailun osuuden noin 64.5 %:iin ja siirtäisi kaivosten osuudeksi n. 35.5 %. Poliittisesti tämä tarkoittaa, että vaikka matkailu edelleen tuottaisi euromääräisesti moninkertaisesti kaivoksiin nähden, keskustelua saatettaisiin hallita kaivostulojen kasvutrendillä.
Lähtöarvot: Matkailun verokertymä perustuu Lapin kauppakamarin vuoden 2023 arvioon (293 M€), joka sisältää Lapille jäävät arvonlisä-, kunnallis-, yhteisö-, kiinteistö- ja muut verot. Kaivosten lähtöarvo (24 M€) on muodostettu Verohallinnon kaivosmineraaliverotiedotteesta ja kuntien muihin verolajeihin arvioiduista osuuksista.
Skaalaus: Skenaariomallissa verolajeja skaalataan erikään. Matkailun ALV, yhteisövero ja valmisteverot seuraavat kävijämäärän / kulutuksen muutosta; kunnallisvero seuraa matkailualan työllisyyttä; kiinteistövero reagoi kävijämäärään osittain (40 % kiinteä, 60 % muuttuva). Kaivoksissa mineraalivero ja yhteisövero skaalautuvat louhintavolyymin mukaan, kunnallisvero työllisyyden mukaan, ja kiinteistövero investointivolyymin mukaan osittain (50 % kiinteä, 50 % muuttuva).
Luvut ovat suuntaa-antavia vertailuarvioita eivätkä tilastollisesti tarkkoja ennusteita. Tarkoitusta varten tarvittaisiin kuntakohtaiset verotulotiedot ja matkailun arvonlisäketjumalli.
Jokaisen laskelmassa käytetyn veroasteen tai osuuden kohdalla on suora linkki lähteeseen ja lyhyt perustelu, miksi oletus on valittu.
Perustelu: Verokannat on määritelty kaivosmineraaliverolaissa (314/2023, voimaan 1.1.2024). Käytämme lakisääteisiä arvoja sellaisenaan — ei arviota.
Perustelu: Kaivosmineraaliverolain 21 § jakaa kertymän suoraan valtion ja sijaintikuntien kesken. Malli käyttää tätä jakoa ilman muunnoksia.
Perustelu: Yleinen ALV-kanta nousi 1.9.2024 alkaen 24 → 25,5 %. Majoituspalvelut säilyvät alennetussa 14 %:n kannassa. Muutos näkyy vuoden 2026 matkailuveropotin kasvuoletuksessa (293 → ~305 M€).
Perustelu: Yhteisöveron nimellinen kanta on 20 %. Kuntien jako-osuus verovuonna 2026 on 22,58 % (VM). Käytämme tätä jako-osuutta, kun arvioimme Lapin kunnille jäävää osuutta kaivos- ja matkailuyhtiöiden yhteisöverosta.
Perustelu: Sote-uudistuksen jälkeen (2023) kuntien tuloveroprosentit laskivat n. 12,64 prosenttiyksikköä. Lapin kuntien vuoden 2026 keskikanta on n. 8,25 %. Käytämme tätä työllisyyskomponentin skaalaukseen molemmilla toimialoilla.
Perustelu: Kiinteistöverolain sallimat vaihteluvälit. Kaivosalueet verotetaan yleisen kiinteistöveron mukaan, matkailukiinteistöt (hotellit, mökit) osittain vakituisen ja osittain muun asuinrakennuksen kannalla. Malli olettaa 40–50 % kertymästä kiinteäksi investointimassaan sidotuksi.
Perustelu: Kaivoslain 100 §:n mukainen vähimmäiskorvaus. Ei ole veroa vaan yksityisoikeudellinen maksu, joten se on jätetty verotulomallin ulkopuolelle mutta mainitaan vertailun vuoksi.
Perustelu: Lapin kauppakamarin teettämä laskelma (Statistical Consulting Kytölä Oy) kokoaa matkailun ALV:n, yhteisöveron, kunnallisveron ja kiinteistöveron Lapille jäävän osuuden. Käytämme tätä lähtötasona ja skaalaamme vuodelle 2026 kysyntä- ja verokantojen muutosten mukaan.
Lakisääteiset verokannat on käytetty sellaisenaan. Jako-osuudet ja kohdentumisoletukset (esim. Lapille jäävä osuus yhteisöverosta) ovat arvioita, joiden herkkyys näkyy yllä olevassa skenaariomallissa.
Kaivosvarauksia on tehty juuri niille alueille, jotka matkailu on nostanut tunnetuksi: Ylläs, Pallas, Kilpisjärvi, Sokli, Käsivarsi. Tässä on skemaattinen kartta konfliktipisteistä.
Ekvirektangulaariprojektio (lat/lon). Maakunnan ja seutukuntien rajat on yksinkertaistettu viitteellisiksi. Kaivokset ja matkailukeskukset on paikannettu likiarvoisilla koordinaateilla, eivätkä ne sovellu oikeudellisiin tai luovutusmittauskäyttöön.
Kotiseutualue muodostuu. Poronhoito, kalastus, metsästys.
Ensimmäiset tutkimusmatkat ja hotellit Aavasaksalle ja Enontekiölle.
Pallastunturin hotelli avataan — Lapin matkailun ikoninen alku.
Ensimmäiset moderni-mittakaavan kaivokset (Kemi, Sodankylä).
Ylläksen ja Levin talvimatkailu kasvaa kansainväliseksi.
Talvivaaran katastrofi muistuttaa: kaivos ei ole hallittu riski.
EU:n kriittisten mineraalien asetus kiihdyttää varauksia Lappiin.
Yli 180 kaivosvarausta osuu matkailu- tai poronhoitoalueille.
Jos porolaidun avataan louhokseksi, se ei palaudu meidän elinaikanamme — eikä lastenlastenkaan.
Myymme asiakkaillemme hiljaisuutta ja pimeää taivasta. Molemmat ovat ensimmäisiä asioita, jotka katoavat kaivoksen tullessa.
Kaivosyhtiö tulee, ottaa, ja lähtee. Me jäämme siivoamaan.
Matkailu palauttaa alueelle sen mitä se antaa: kävijän, tarinan, tulon. Kaivos ottaa mitä ei anna takaisin. Kysymys ei ole kummasta on enemmän hyötyä — vaan siitä, kumpi vielä on olemassa sadan vuoden päästä.